Nina Eriksson
Älä unohda tätä: Hampaat
09.02.2016
70-luvulla rummutettiin voimalla hampaiden hoito-ohjeita: harjaus yli kaksi minuuttia kaksi kertaa päivässä fluoripitoisella hammastahnalla (tärkeintä on, että fluori vaikuttaa nimenomaan suussa), hammasvälien puhdistus kerran päivässä, säännölliset tarkastukset, ksylitolivalmisteet ruokailun jälkeen, ja tuolloin syntyneiden hampaat ovat edelleen priimakunnossa. Ennen sitä ja varsinkin ennen 60-lukua hammashuolto oli vähän niin sun näin ja sen jälkeen rummutus on vaimentunut ja ohjeiden noudattaminen vähentynyt. Seurauksena on mm. karieksen ja ientulehdusten lisääntyminen. Hampaiston krooniset tulehdukset voivat aiheuttaa paikallisia syviä suun ja kaulan alueen infektioita ja paiseita, mutta bakteerit voivat verenkiertoon päästessään aiheuttaa myös yleistyneitä infektioita tai ne voivat pesiytyä ja lisääntyä jossain kaukaisemmassa kudoksessa, kuten nivelessä tai sydämen läpissä. Lisäksi kaikki oireettomatkin infektiot syövät voimia ja heikentävät jaksamista. Huolellinen päivittäinen omahoito on tärkein tekijä suun ja leukojen sekä hammasperäisten infektioiden ehkäisyssä.
Kun ihmisen puolustuskyky heikkenee, pääsevät monet opportunistiset bakteerit valloille. (Opportunisteilla tarkoitetaan ihmisessä normaalisti olevia bakteereita, jotka lisääntyvät liikaa puolustuskyvyn heiketessä ja/tai aiheuttavat infektion päästessään pois normaalilta elinalueeltaan).
Aktiivinen tulehdus suolessa ja etenkin sen hoitoon käytettävät puolustuskykyä heikentävät, immunosupressiiviset lääkkeet altistavat yleistyneille hammasperäisille infektioille. Vaikkei sinulla nyt olisikaan käytössäsi esim. atsatiopriiniä, metotreksaattia, TNF-alfasalpaajaa tai vedolitsumabia, saatat jonain päivänä tarvita niitä tai kortisonikuurin, joka on vähintään yhtä paljon puolustuskykyä alentava. Lisäksi kaikki lääkkeet vähentävät hampaita suojaavaa syljen eritystä ja lisäävät siten hammassairauksien riskiä. Puolustuskykyyn vaikuttavat myös mm. tupakointi, mahdollisesti muut sairaudet (esim. sokeritauti) ja niiden lääkitykset sekä ravitsemustila. Vaillinaisesti toimiva puolustusjärjestelmä ei pysty rajaamaan infektiota paiseeksi vaan sallii sen leviämisen. Eikä hampaiden tarvitse oirehtia vaan infektio voi käynnistyä oireettomastakin kroonisesta tulehduksesta.
Onnistuinko pelottelemaan? Tässä tapauksessa se oli hieman tarkoituskin, koska voin helposti tarjota toimivan ohjeen ongelmien välttämiseksi. Jos sinulla ei ole hammaslääkärin tekemää hoito- ja seurantasuunnitelmaa ja/tai et ole käynyt hammaslääkärillä 1-2 vuoteen, varaa aika N Y T. Jos olet oireeton, ei haittaa vaikka aika menisi jonossa muutamien kuukausien päähän. Pääasia, että vastaanottoaika on kalenterissasi. Omatoimisen hoidonhan voit aloittaa tänä iltana! Muista kertoa hammaslääkärillesi sairautesi ja käyttämäsi lääkitys, koska ne saattavat vaikuttaa mahdollisten hammastoimenpiteiden ajoitukseen ja niiden yhteydessä käytettäviin lääkkeisiin. Hyvään hammaslääkärin tarkastukseen kuuluu suun limakalvojen, ikenien ja hampaiden tarkistus. Parhaankaan hammaslääkärin silmät eivät näe luun sisään, vaan tarvitaan koko leukojen röntgenkuva (OPTG), joka näyttää oireettomat leuoissa muhivat infektiot. Tarkastuksen jälkeen saat hammaslääkäriltäsi ohjeet oman purukalustosi hoidosta ja seuraavan kontrollin ajankohdasta ja sisällöstä.
C-ANPROM/FI/IBDD/0307
01/2023
